Sosiaali- ja nuorisotyö on viime vuosina ottanut ennakkoluulottomasti käyttöönsä sosiaalisen median tuomat mahdollisuudet. Onko syynä sitten sosiaalisuuden keskeinen asema alalla, vapaaehtoisten ym. tarjoamat halvat resurssit, sosiaalisen median kustannustehokkuus vai vaan alan nopealiikkeisyys, on hankala sanoa. Tässä muutamia ajatuksia edellä arvailluista syistä:
Luonteeltaan sosiaalinen työ
Sosiaalityössä markkinointiviestinnän merkitys on pysynyt melko pienenä, mikä on saattanut pienentää myös kynnystä aloittaa vuorovaikutteisen viestinnän verkossa. Asiakkaiden pariin jalkautumisista nettifoorumeissa ei ole pelätty. Hankalista asioista on jouduttu keskustelemaan aiemmin jo esimerkiksi auttavissa puhelimissa ja oikeiden toimintatapojen ja ohjeistusten laadinta on saatettu aloittaa jo tässä vaiheessa.
Vapaaehtoiset resurssina
Varsinkin nuorisotyön piirissä vapaaehtoisten tai muuten ilmaisen työvoiman rooli sosiaalisen median kanavien sisällöntuotannossa on keskeinen. Nuorisotyössä vapaaehtoisten nuori ikä on varmasti myös yksi tekijä, mikä on vaikuttanut toteutusten laatuun. Nettinatiivinuorille uusien verkkoteknologioiden ymmärrys tulee jo melkein äidinmaidossa.
Kustannustehokkuus
Järjestöille jotka jo muutenkin toimivat hyvin pienillä budjeteilla, sosiaalinen media tarjoaa tee-se-itse markkinointimahdollisuuksia, joissa mainostoimistojen apua ei aina tarvita. Uusien verkkopalveluiden tarjoamat markkinointikanavat eivät edellytä suuria alkuinvestointeja vaan enemmänkin epäonnistumisten sietokykyä ja kärsivällisyyttä.
Alan nopea liikkeisyys
Varsinkin julkisella sektorilla, minne taloudelliset mittarit eivät vielä täysin ole rantautuneet, on välillä havaittavissa suurempaa riskinottokykyä uusien markkinointikonstien kanssa kuin yrityspuolella. Sosiaalisen median hyödyn mittaaminen kun ei ole kaikkein suoraviivaisinta puuhaa ja siihen resurssien uhraaminen voi hankalasti perusteltavissa johtotasolle.
Haasteet
Samalla kun yllämainitut syyt voidaan nähdä sosiaalisen median käyttöä edistävinä tekijöinä ovat jotkut niistä myös samanaikaisesti sille uhkia. Vapaaehtoistyö on luonteeltaan usein sesonki- tai hankemaista, jolloin toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen kärsii kehittäjien vaihtuvuudesta. Pienet budjetit saattavat estää laajemman näkyvyyden saavuttamisen, jolloin hyväkin idea voi kuihtua kun tuloksia ei ole saavutettu riittävän tiukassa aikataulussa. Taloudellisten mittareiden puuttuminen taas saattaa johtaa siihen, että myös muut menestysmittarit ovat vajavaisia.
Kuitenkin sosiaalityön keskeisintä piirrettä eli luontevaa vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa, ei voida nähdä kuin pelkästään positiivisena puolena, josta on hyvä lähteä suunnittelemaan palveluita myös sosiaalisen median ympäristöihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti